Nosework-jaosto

Nosework antaa koiralle lajityypillistä etsintäpuuhaa

Nosework on ollut Suomen Kennelliiton alainen koelaji vuodesta 2020 lähtien ja lajin ensimmäiset suomenmestaruuskilpailut olivat syyskuussa 2023.

Kyseessä on hajuerottelulaji, joka on kehitetty Yhdysvalloissa vuonna 2008 alun perin rescuekoirille itsetuntoa ja oppimiskykyä lisäämään. Laji levisi pian myös muiden koiraharrastajien pariin. Noseworkin voidaan sanoa sopivan kaikille koirille kuten myös kuuroille, sokeille tai jo eläkeläisikäisille hännänheiluttajille – toki pienien helpotusten kautta. Onpa noseworkin harrastajia myös kissojen ja frettienkin joukossa. Nosessa koira pääsee käyttämään erinomaisen tarkkaa nenäänsä, purkamaan ylimääräistä virtaa ja saa tarvitsemaansa aktiviteettia ratkaistessaan sille annettua tehtävää.

Noseworkissa koira etsii vesiliukoisen hydrolaattihajun eli niin sanottua eteerisen öljyn jämävettä, jota laitetaan yksi tippa siirrännäiseen eli huopatassun-, sideharson-, vanulapunpalaan tai vanupuikon päähän. Hajuna on ykkösluokassa eli alimmassa koeluokassa eukalyptushydrolaatti, toisessa luokassa tämän lisäksi laakerinlehtihydrolaatti ja kolmannessa eli korkeimmassa luokassa mukaan tulee myös laventelihydrolaatti. Siirrännäisessä oleva yksi tippa hydrolaattia piilotetaan ohjaajalta ja koiralta näkymättömiin erilaisiin ympäristöihin etsittäväksi. Kun koira löytää kätkön ja ilmaisee sen koulutetulla ilmaisutavalla ohjaajalleen, ohjaaja nostaa kätensä ylös ja sanoo ”Löytö”.

Lajissa on neljä etsintämuotoa eli sisä-, laatikko-, ulko- ja ajoneuvoetsintä. Kaikkien etsintämuotojen kokeessa on yksi kutakin etsintämuodon aluetta. Yhden etsintämuodon kokeita on neljää erilaista eli sisäetsintäkokeessa on neljä kappaletta sisäetsintäalueita, laatikkoetsinnässä neljä laatikkoetsintäaluetta ja niin edelleen. Jokaisessa näissä viidessä koemuodossa on kolme tasoluokkaa ja jokaisessa muodossa suoritetaan omat luokkanousutulokset. Koira voi siis olla esimerkiksi ylimmässä kolmosluokassa kaikkien etsintämuotojen kokeissa, mutta laatikkoetsintämuodossa olla vasta alimmassa ykkösluokassa. Ykkösluokan etsintäalueella on aina vain yksi kätkö, kakkosluokassa voi olla 1-2 kätköä ja kätköjen määrä ilmoitetaan ohjaajille. Kolmannessa luokassa esimerkiksi sisäetsinnässä voi olla useampi etsittävä tila ja 1-7 kätköä, eikä kätköjen määrää kerrota ohjaajille enää missään kolmosluokan kokeissa. Jokaisessa etsinnässä on olemassa enimmäisaika – ykkösluokassa yleensä 1-4 minuuttia, johon mennessä löytö tulisi tapahtua. Ohjaajat eivät siis tiedä ennalta kätkön paikkaa ja kätkö ei saa näkyä, vaan koira etsii ja ilmaisee koulutetulla ilmaisulla ohjaajalleen, missä paikassa kätkö on. Ilmaisutapa on vapaa, kunhan koira ei manipuloi kätköä eli esimerkiksi ei nuole, raavi tai pure kätköpaikkaa. Ilmaisukäytöksenä voi olla esimerkiksi kätkön tuijottaminen, kuonokohdennus kätköpaikkaan hellästi, istuminen, maahanmeno tai ohjaajaan katsominen.

Lajia voi harrastaa useissa koirakouluissa kuin myös joissain koirayhdistyksissäkin. Olennaista on, ettei harrasta pelkästää yksin eli aina tee itse kätköjä ja tiedä ennalta niiden paikkaa, jos haluaa menestyä kokeissakin. Koirakon pitäisi päästä harjoittelemaan etsintöjä ns. sokkona eli ohjaajan tietämättä kätkön paikkaa sekä erilaisissa ympäristöissä ja monenlaisilla häiriöillä. Haasteita etsintöihin saa hyvin monella tavalla kuten kätkön korkeutta ja lähelle päästävyyttä vaihtelemalla. It ´s simple but not easy -lausahdus pätee hyvin tähän lajiin eli treenattavat asiat eivät kyllä koskaan lopu tässäkään harrastuksessa. Liian tosikko ei kannata myöskään olla varsinkaan tässä lajissa, sillä esimerkiksi säätilojen muutokset tekevät sen, etteivät etsinnät koskaan voi olla täysin tasavertaisia kaikille kokeen osallistujille.

Nosework-kokeen säännöt, Nosework-kokeen yleis- ja arvosteluohje, Nosework-kokeen tuomariohje ja Nosework- kokeen järjestäjän toimintaohje löytyvät Kennelliiton sivuilta: https://www.kennelliitto.fi/lomakkeet/nosework-saannot-ja-ohjeet-162022-alkaen